Não entendi, pode falar mais devagar?

Täällä sitä nyt ollaan. Kuuman ilmaston, liehuvien palmujen, erikoisten hedelmien ja kaahavien kuskien keskellä. Alkujärkytys on mennyt jo ohi ja nyt enää odottelen innolla jo aivan yksinkertaisiakin asioita. Lentomatka sujui hyvin ja laukutkin pääsivät kaikki perille, edes muutamasta ylimääräisestä kilosta ei valitettu (kuka käski ottamaan posliinimukeja mukaan..). São Paulossa varmistui että lennän todellakin Nataliin enkä Fortalezaan, jolloin koneeni lähtikin 23.05 ja oli perillä Natalissa 02.15. Viimeisimmän lentomatkan kulutin nukkumiseen, en muista siitä muuta kuin koneeseen nousun ja ennen nousua esitettävät turvaohjeet, kaikki muu onkin hyvin hämärää.

Perheeni oli lentokentällä jo odottamassa ja pääsinkin mukavasti siitä suoraan vanhemman sisaren, Polyanna, luokse nukkumaan. Vietinkin ensimmäiset päiväni Natalissa, jossa asustaa n. 800 000 ihmistä. Heti lauantaina menin Tathiannan (nuorempi sisaruksista) serkun ja tämän serkun (täällä kaikki ovat jonkun serkuksia, perhetuttuja tai jotain sinne päin, vähän niin kuin Marjun perhe) kanssa käymään ostoskeskuksessa ja elokuvissa, joka onneksi oli puhuttu englanniksi (action-elokuva nimeltään Salt, pääroolissa Angelina Jolie, joku nähnytkin sen jo?). Seuraavina päivinä kiertelinkin ympäri Natalia perheen kanssa, kävimme jäätelöllä, rannalla, kaupoissa..

Olin tuonut heille tuliaisiksi Suomesta suklaata, salmiakkia, kaksi Suomi -kirjaa, kolme Kiroileva siili -mukia, itsetehdyn valokuva-albumin ja Muumipeikko -pehmolelun Julialle, Polyannan ja Rodrigon n. 2-vuotiaalle tyttärelle, jota tosin en kehdannut antaa heti saavuttuani vaan vasta myöhemmin.
Tässä vielä muutama kuva Natalista, ensimmäinen kuva Atlantin valtameren rannikolta ja kaksi seuraavaa asuntojen parvekkeilta. Pääsen kaupunkiin seuraavan kerran viikon tai viimeistään kahden kuluttua, mikä on sinänsä ihanaa sillä jäin kaipaamaan omaa uima-allasta.. mutta toisaalta, Natalissa on vain 30°c lämmintä, vaikka tosin täällä se tarkoittaa todella kylmää!

 Matka Mossoroon kesti n. 4h ja pysähdyimme matkalla bensa-asemien lisäksi katsomaan vanhanaikaista juuston ja voin valmistusta. Tie oli pääasiassa pelkästään suoraa ja maisemat yhtä vaihtelevat, löytyi savannia, puskia, lehmiä, vuohia, puskia, lehmiä, aaseja.. ja lisää savannia. Ainut todella mielenkiintoinen asia matkalla oli Pico do Cabuji, sammunut tulivuori, mutta seki n ohitettiin nopeasti. Ja nopealla tarkoitan todella nopeaa, tie ei ollut asfaltoitua maantietä kummempi mutta silti ajettiin 120km/h. Brasilialaiset ovat hulluja liikenteessä.

 

 Mutta pääsimme viimein (elävinä, luojan kiitos) perille Mossoroon, ja ensimmäisenä vastaan tuli kuumuus. Tähän verrattuna Natalissa todellakin on kylmä! Perheeni asunto yllätti todella pahasti, vaikka olinkin tiennyt sen olevan omakotitalo. Talon ympärilla on ¨aita¨ (todellisuudessa muuri), sen päällä vielä toinen aita sähk&llä ja sisällä videovalvonta normaalien hälyttimien lisäksi. Tämä sai kyllä olon todella valvotuksi.. mutta siihen tottuu, suurimman osan aikaa en enää edes ajattele sitä.

Kuitenkin, kävin tänään ensimmäistä kertaa koulussani tutustumassa paikkoihin ja hakemassa koulupukua. Kävin myös tapaamassa tulevaa luokkaani, jotka ottivat kyllä todella ihanasti vastaan :) Pidän heistä jo valmiiksi, vaikka tosin puolet ovatkin enemmän tai vähemmän täysin hulluja.. mutta niin taitaapi olla brasilialaiset yleensäkin, ainakin näin perus suomalaisen näkökulmasta.

Mutta kerroinko jo että perheeseen kuuluu koira? Sen nimi on Hada tai Rada (he eivät edes itse tiedä kumpi, sillä molemmat nimet lausutaan samalla tavalla), ja se oli Polyannalla 2 vuotta ennen kuin saapui tähän taloon. Ja tämän muuten huomaa jo koiran käytöksestä, se ei saanut koskaan edes mahdollisuutta kasvaa normaaliksi kun joutui viettämään pentuikänsä puolihullun seurassa.. 

Mutta se näistä päivistä, oma koneeni ei täällä toimi joten käytän tälläkin hetkellä perheen omaa. Yritän päivittää kuulumisia hieman useammin ettei tule tämän mittaisia stooreja, mutta saa nähdä, asiaa kun on niin valtavasti!
ps. opettakaa nyt joku sitä äippää käyttämään s-postia..